hietanenkaija

Tutkimuksia joka lähtöön

Psykologiliitto on julkaissut oman vastineensa viime Palkansaajien viikolla julkaistuun tutkimukseen varhaiskasvatuksen väitetystä paremmuudesta kotihoitoon nähden.  Psykologiliiton puheenjohtajan mielestä tutkimus oli tarkoituksenhakuinen.  Annarilla Ahtola muistuttaa, että kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus, koska sitä ei ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Lasten taito- tai kehitystasoa ei oltu mitattu alussa, ja on mahdotonta tietää, missä vaiheessa mahdolliset erot ovat syntyneet.  Tilastollinen merkittävyys ei ole myöskään sama kuin merkittävyys tosielämässä ja arjessa.

Samaa mieltä on Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen.  Tutkimuksessa ei ole huomioitu tärkeitä taustamuuttujia, kuten vanhempien koulutustasoa,  psyykkistä hyvinvointia tai sosiaalista tilannetta. Ketkä ovat kotihoidontuen saajia? '

Ahtolan mielestä kun koko tutkimuksen mittarina on käytetty kuntalisää ja sen muutosta, se ei edes mittaa kotihoidon tai varhaiskasvatuksen suhdetta. On vielä mietittävä, mitä neuvoloiden Lene-tutkimus oikein mittaa, kun eroja kouluiässä ei kuitenkaan ole. Harjaannuksen erot on eri asia kuin kehityksen erot.

Seppänen muistuttaa että Lene-seula mittaa vain tiettyjä osa-alueita, eikä esimerkiksi mittaa lainkaan sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehittymistä.  Lapsen kehitys on paljon kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä kognitiivinen suoriutuminen.  

Kansainvälisessä tutkimuksessa varhaisen päivähoidon hyödyistä ei ole mitään selvää näyttöä, tai tiedot ovat kekeneräisiä, ristiriitaisia ja puutteellisia.   -Yksittäisen tutkimustuloksen perusteella ei voi koskaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sanoo Seppänen. "Palkansaajien Tutkimuslaitoksella ja Valtion taloudellisella tutkimuslaitoksella saattaa olla intressiä rakentaa tutkimusasetelmaa ja tulkita tuloksia niin, että se tukee naisten työssäkäyntiä", hän sanoo. Ja Ahtola jatkaa: " Ikävä kyllä näyttää siltä, että päivähoitoon liittyvät tutkimukset ja etenkin UUTISOINTI niistä ovat jo jonkin aikaa olleet osin varsin tarkoitushakuisia ja niillä halutaan ilmeisesti nostaa äitien työllisyysastetta."

Ei siis kannata uskoa kaikkea mitä lukee, tai kaikkea, mitä tutkimuksessa sanotaan! Tutkimuksia on joka lähtöön, kannattaa katsoa kuka sen on teettänyt!  Niillä voi todistella mitä haluaa. Tästä tutkimuksesta myös puhuttiin päiväkausia, mutta psykologien vastine suorastaan lakaistiin maton alle.  Ehkä valtamedia onkin valemedia, nykyisin. Mielipiteenmuokkaus johonkin suuntaan on tärkeämpää kuin informaation välitys. Mikä se median tehtävä nyt olikaan? 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806012200983081_u0.shtml

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Opiskelijalta ja psykologilta taisi unohtua alkuperäislähteeseen tutustuminen. Viitteitäkin on. Lisäksi

.. tutkimuskäytössä on ensimmäistä kertaa laaja rekisteriaineisto lastenneuvolassa tehtävien testien tuloksista...
http://www.labour.fi/tiedotteet/kotihoito-jattaa-j...

Baker, M. & Gruber, J. & Milligan, K. (2008), Universal Child Care, Maternal Labor Supply, and Family Well-Being. Journal of Political Economy, 116(4), 709–745.
Bettinger, E. & Hægeland, t. & Rege, m. (2014), Home with Mom: The Effects of Stay-at-Home Parents on Children’s Long-Run Educational Outcomes, Journal of Labor Economics 32, no. 3 (July 2014): 443–467.
Black, S. & Devereux, P. & Løken, K. & Salvanes, K. (2014), Care or Cash? The Effect of Child Care Subsidies on Student Performance. The Review of Economics and Statistics, 96(5), 824–837.
Carneiro, P. & Løken, K. & Salvanes, K. (2015), A Flying Start? Maternity Leave Be- nefits and Long-Run Outcomes of Children. Journal of Political Economy, 123(2), 365–412. Cornelissen, T. & Dustmann, C. & Raute, A. & Schönberg, U. (2018), Who bene- fits from universal child care? Estimating marginal returns to early child care attendance.
Journal of Political Economy (forthcoming).
Dahl, G. & Lochner, L. (2012), The Impact of Family Income on Child Achievement:
Evidence from Changes in the Earned Income Tax Credit. American Economic Review, 102(5), 1927–1956.
Drange, N. & Havnes, T. (2018), Child Care Before Age Two and the Development of Language and Numeracy: Evidence from a Lottery. Journal of Labour Economics (fort- hcoming).
Gathmann, C. & Sass, B. (2018), Taxing Childcare: Effects on Family Labor Supply and Children. Journal of Labour Economics (forthcoming).
Havnes, T. & Mogstad, M. (2011), No Child Left Behind: Subsidized Child Care and Children’s Long-Run Outcomes. American Economic Journal: Economic Policy, 3 (2), 97–129.
Havnes, T. & Mogstad, M. (2015), Is universal child care levelling the playing field? Journal of Public Economics, 127, 100–114.
Hiilamo, H. & Merikukka, M. & Haataja, A. (2018), Long-Term Educational Out- comes of Child Care Arrangements in Finland. Journal of Early Childhood Research, 1–15. Hoynes, H. & Schanzenbach, D. & Almond, D. (2016), Long Run Impacts of Child-
hood Access to the Safety Net. American Economic Review, 106(4), 903–934.
Johnsen, J. & Løken, K. (2015), Nordic family policy and maternal employment. Nordic
Economic Policy Review 2, 115–132.
Karila, K. & Kosonen, T. & Järvenkalla, S. (2017), Varhaiskasvatuksen kehittämisen
tiekartta vuosille 2017–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön
Jne

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Copypastaamassasi kirjallisuusluettelossa on saatu hyvinkin erilaisia tuloksia, joka selviää lukemalla selvitystä. Viitteiden olemassaolo itsessään ei tarkoita, että ne tukisivat johtopäätöksiä.

Se että käytössä on uutta dataa ei poista psykologien kritiikkiä siitä, mitkä tekijät on otettu malleissa ja analyyseissä huomioon. Selvityksessä kuvatuissa malleissa ei nähdäkseni oteta huomioon psykologien kuvaamia asioita. Vaikka dataa on, ei se kerro vielä siitä kuinka sitä on käytetty ja miten ollaan muuttujia yhdistelty.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Lapsen hyvinvoinnissa on lukuisia tekijöitä, joita ei voida mitata erilaisten valmiuksien saavuttamisella.
Jos preppauslinjalle lähdetään, kyllä kovia tuloksia saadaan nopeastikin.
Sillä on kuitenkin hintansa - ja hinta on kova.

Lapset jaetaan vuohiin ja lampaisiin milloin minkin talouden trendin vuoksi.
Nyt on taas vuorossa ura- trendi, joka ei oikeasti puolusta tasa- arvoa e i k ä lasten hyvinvointia.
Vaan halua vähentää " vanhemmuuden kustannuksia".

Jokaista trendiä varten tuotetaan aina sopiva tutkimus.
Kun omat lapseni olivat pieniä , tutkimus oli yksimielinen siitä, että alle 3- vuotias stressaantuu äärettömästi päivähoidossa ja vuoden vanha kokee joka- aamuisen eron äidistä lähes äidin kuolemana.
Silloinen päivähoidon kustannus yhteiskunnalle vaati tällaisen tutkimuksen.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Juuri näin, Niko. Tuloksista saadaan juuri sellainen kuin niistä halutaan, tai sellainen kuin tilataan. Maan johtavien psykologien käsitys tieteenteosta on täysin validi, ja heillä on myös luotettavaa ja hyödyllistä tietoa eri tutkimusten tuloksista kansainvälisesti. Psykologit eivät edusta mitään intressiryhmää, kun taas alkuperäinen tutkimus oli Palkansaajien keskusliiton ja Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tilaama. Tarkoituksena syyllistää kotiäidit ja saada yleinen ja poliittinen mielipide suotuisaksi kotinhoidontuen lakkauttamiselle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuollainen kritiikki on myös tarkoitushakuista.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Suomi maksaa kotihoidon tukea

A.Enemmän kuin koko muu maailma yhteensä.
B.Yhtäpaljon
C.Vähemmän kuin muut maat.

Tarkennuksena kysymys ei koske tuen tasoa,vaan koko rahasummaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Muista maista:

”Tämä tutkimus kontribuoi kansainväliseen kirjallisuuteen tutkimalla laajaa kotihoidon tuen järjestelmää, joka johtaa kansainvälisesti vertaillen pitkiin kotihoitojaksoihin kaikis- sa taustaryhmissä. Tulos varhaiskasvatuksen positiivisesta vaikutuksesta 1–2-vuotiaisiin lapsiin on linjassa Drangen ja Havnesin (2018) tutkimuksen kanssa, jossa havaittiin Norjasta, että päivähoidon aloittaminen muutamaa kuukautta aikaisemmin (vastaavassa ikäryhmässä kuin tässä tutkimuksessa) johti parempaan koulumenestykseen myöhem- min. Toisaalta esimerkiksi Liu ja Skans (2012) havaitsivat Ruotsista päinvastoin, että keskimäärin alle 1,5 vuotiaille kotihoito päivähoidon vaihtoehtona ei vaikuttanut lasten myöhempään koulumenestykseen, mutta että korkeammin koulutettujen äitien lapset hyötyisivät kotihoidosta. Laajemmin alle kouluikäisiä tutkittaessa on yleensä samassa tut- kimuksessa löytynyt ryhmiä, jotka hyötyvät varhaiskasvatuksesta ja sellaisia jotka eivät siitä hyödy (Black ym. 2014, Carneiro ym. 2015, Cornelissen ym. 2018 ja Gathmann & Sass 2018). Samaan aikaan kun ainakin osaryhmät saattavat kansainvälisen tutkimuksen mukaan hyötyä varhaiskasvatuksesta mitattuna myöhemmällä kognitiivisella kehityksellä tai aikuisiän työllisyysmittareilla, voi lapsen laittaminen liian varhain tai huonolaatuiseen päivähoitoon aiheuttaa lapselle stressiä. Baker ym. (2008) tutkimus on yksi esimerkki tällaisesta löydöksestä, jossa Kanadan provinssissa Quebecissä päivähoitoon meneminen aiheutti lapsille negatiivisia tulemia, erityisesti stressitasoilla mitattuna.”

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Soinilaisuuteen ja halla-aholaisuuteen tietysti kuuluu, että naiset ovat kotona kaiken aikaa. Sopiva tutkimuslaitos tuollekin idealle löytää pohjaa. Itse en jaksa uskoa, että tuollainen islamilainen traditio voisi olla menestyvä Suomessa.

Toimituksen poiminnat